1. Luku - Vakuutuskassan tarkoitus

2. Luku - Kassan toimintapiiri

3. Luku - Kassan myöntämät etuudet

4. Luku - Vakuutusmaksut ja vastuuvelka

5. Luku - Kassan rahastot

6. Luku - Kassan hallinto

7. Luku - Piirikokous

8. Luku - Kassankokous

9. Luku - Tilintarkastus

10. Luku - Tilinpäätös

11. Luku - Kassan asettaminen selvitystilaan ja purkaminen

12. Luku - Erinäisiä säädöksiä

 

1. Luku - Vakuutuskassan tarkoitus

1 §

Vakuutuskassan nimi on Rautatieläisten Vakuutuskassa Turva ja sen tarkoitus on antaa näissä säännöissä tarkemmin määriteltävää hautaus- ja eroavustusta. Kassan kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vakuutuskassa on muodostunut siten, että Rautatieläisten Vakuutuskassa on sulautunut VR Vakuutuskassa Turvaan 31.12.2010.

2 §

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/92).

3 §

Kassan jäsenmäärän tulee olla vähintään 500. Kassalla on oikeus pitää omalla vastuullaan näiden sääntöjen mukainen vastuu kokonaisuudessaan.

 

 


 

2. Luku - Kassan toimintapiiri

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraavien yhtiöiden palveluksessa olevat henkilöt ja heidän puolisonsa:

1. VR-Yhtymä Oy ja sen alaiset:

• Oy Pohjolan Liikenne Ab

• Transpoint International

• Avecra Oy

• VR Kunnossapito Oy (VR FleetCare Ltd)

 

2. Liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikennevirasto (ent.Ratahallintokeskus) ja Liikenteen turvallisuusvirasto (ent.Rautatievirasto)

3. Seuraavien yhteistöjen palveluksessa olevat ja heidän puolisonsa:

• Corenet Oy (kauppa 4.11.2013 Governia Oy)

• Finrail Oy (Valtio-omistaja eriytti itsenäiseksi yhtiöksi 1.1.2015)

• Finlogic Oy (perustettu 14.10.2014 myyty 15.3.2015 Finrail Oy:lle)

• Vossloh Rail Services Finland Oy (1.7.2015 alkaen)

• Vossloh Cogifer Finland Oy (1.7.2015 alkaen)

• Fenniarail Oy (1.5.2017 alkaen)

• NRC Group Finland Oy (ent. VR Track Oy kauppa 7.1.2019)

4. Seuraavien yhteisöjen palvelukseen siirtyneet henkilöt ja heidän puolisonsa:

• It Solicom Oy:n palveluksessa 31.5.2003 olleet
• ISS Liikennepalvelut Oy:n palvelukseen siirtyneet (31.12.2004 saakka VR-konsernin palveluksessa olleet)
• HSL:n (Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä ent. YTV) palvelukseen 1.1.2008 ja sen jälkeen toimintapiiriin kuuluvista yhtiöistä siirtyvät
• Lujapalvelut Oy:n, Realia Management Oy:n, Ovenia Oy:n ja Schneider Electric Buildings Suomi Oy palvelukseen 1.1.2011 ja sen jälkeen toimintapiiriin kuuluvista yhtiöistä siirtyvät

• Itella Logistics Oy:n ja Silta Oy:n palvelukseen 1.10.2012 ja sen jälkeen toimintapiiriin kuuluvista yhtiöistä siirtyvät

• Kouvolan seudun ammattiopiston palvelukseen 1.1.2014 ja sen jälkeen toimintapiiriin kuuluvista yhtiöistä siirtyvät

5.Saman toimialan työnantajien palveluksessa olevat ja edellä mainituista yhtiöistä niihin siirtyvät henkilöt sekä heidän puolisonsa.

Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja laissa rekisteröidystä parisuhteesta tarkoitettua parisuhteen osapuolta. Lisäksi avopuoliso rinnastetaan puolisoon, jos parilla on tunnustettu yhteinen lapsi.

5 §

Kassaan on oikeutettu liittymään jokainen sen toimintapiiriin kuuluva henkilö, joka on terve ja 45 vuotta nuorempi. Kuitenkin 4 §:ssä mainittujen yhtiöiden palveluksessa olevan henkilön puoliso voi liittyä kassaan vain sillä edellytyksellä, että ensin mainittu sitoutuu vastaamaan puolisonsa vakuutusmaksuista. Kassan jäseniä ovat 4 §:ssä mainittujen yhtiöiden palveluksessa olevat henkilöt. Heidän puolisonsa ovat muita vakuutettuja. Jäseniä ja muita vakuutettuja nimitetään jäljempänä vakuutuksenottajiksi.

Vakuutuksenottajaksi pyrkivän on tehtävä hallitukselle sen määräämän kaavan mukainen hakemus sekä annettava hallituksen vaatima selvitys terveydentilastaan ja iästään. Hallitus päättää hakemuksen hyväksymisestä. Päätös astuu voimaan hallituksen kokousta seuraavan kuukauden alusta, ja siitä on ilmoitettava hakijalle. Hallituksen pyytämän lääkärinlausunnon palkkion kustantaa kassa esitettävää kuittia vastaan, jos jäsenyys hyväksytään pyydetyn lausunnon perusteella. Muussa tapauksessa palkkio jää hakijan kustannettavaksi.

6 §

Vakuutuksenottaja katsotaan kassasta eronneeksi hänen saatuaan kassalta eroavustuksen, tai jos hän on laiminlyönyt vakuutusmaksujensa maksamisen vähintään kuuden kuukauden ajalta.

Jäsenen erotessa kassan toimintapiiristä ilman oikeutta eroavustukseen, katsotaan hänet eronneeksi myös kassasta, ellei hän halua edelleen kuulua kassaan muuna vakuutettuna. Hänen on tällöin ilmoitettava siitä kirjallisesti kassan hallitukselle kuuden kuukauden kuluessa.

Vakuutuksenottaja voi erota kassasta ilmoittamalla kirjallisesti kassan hallitukselle haluavansa erota.

7 §

Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuskassalle vääriä tai puutteellisia tie­toja, joilla on merkitystä kassan sääntöjen mukaisen etuuden saami­seen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullis­ta.

8 §

Kun vakuutuksenottaja eroaa ennen sovittua avustuksen päättymisikää, tai erotetaan 6 §:n 1 momentin nojalla kassasta, saa hän maksamiaan vakuutusmaksuja vastaavan vapaakirjan. Sen nojalla hänen kuollessaan maksetaan hautausavustuksena Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen laskettu määrä.

Jos vastuun takaisinostoarvo muutoshetkellä on pienempi kuin 300 euroa, voidaan se hallituksen päätöksellä suorittaa rahana vakuutuksenottajalle. Euromäärä sidotaan työntekijän eläkelain (19.5.2006/395) 96 §:n mukaiseen palkkakertoimeen siten, että tässä pykälässä oleva euromäärä vastaa vuoden 2010 palkkakerrointa 1,231.

Jos jäsen eroaa kassasta 6 §:n 2 momentin nojalla, voidaan vastuun takaisinostoarvo hakemuksesta suorittaa jäsenelle ja hänen puolisolleen.

 

 


 

3. Luku - Kassan myöntämät etuudet

9 §

Uuden myönnettävän vakuutuksen perusmäärä on 3000 euroa. Vakuutuksenottajalla on lisäksi oikeus saada yksi tai useampia 1000 euron vakuutuksia, joiden määrän hallitus voi rajoittaa ottaen huomioon asianomaisen terveydentilan ja iän. Samalle vakuutuksenottajalle myönnettävien vakuutuksen yhteismäärä ei saa olla suurempi kuin yksi viideltäsadalta kassan koko vakuutuskannasta. Vakuutus voidaan ottaa päättyväksi 50, 55, 60 tai 65 vuoden iässä.

Vakuutuksen korottamista haettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 5 §:ssä on määrätty, eikä korotusta myönnetä hakijalle, joka on täyttänyt 50 vuotta.

Jos hakija on aikaisemmin saanut kassasta 8 §:n mukaisen vapaakirjan, hänellä ei ole oikeutta uusiin vakuutuksiin.

10 §

Vakuutus suoritetaan hautausavustuksena vakuutuksenottajan tai vapaakirjan saaneen henkilön kuollessa tai mikäli vakuutuksenottajalla on ollut VR Vakuutuskassa Turvan myöntämä jatkoajan hautausvakuutus 1.1.2011.

11 §

Hautausavustuksen määrä on vakuutuksenottajan ottamien vakuutusten yhteismäärä tai vapaakirjan saaneella 8 §:n mukai­sesti laskettu vapaakirjan määrä. Mikäli vakuutuksiin tehtyjä indeksikorotuksia leikataan, voidaan leikkaus tehdä myös myönnettyjen vapaakirjojen arvoihin.

Hautausavustus suoritetaan ensisijaisesti vakuutuksenottajan puolisolle, mikäli puolisoa ei ole, avustus suoritetaan lapsille. Jos lapsiakaan ei ole elossa, avustus suoritetaan lapsenlapsille. Ellei heitäkään ole, avustus suoritetaan vanhem­mille ja jos heitä ei ole elossa, suoritetaan avustus kuolinpesälle.

Jos hallituksella on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi se määrätä avustuksesta suoritettavaksi ensin todelliset hautauskulut sille, joka hautauksen kustantaa.

12 §

Vakuutus suoritetaan eroavustuksena:

1. jäsenelle hänen täyttäessään avustuksen päättymisiän tai hänen erotessaan palveluksesta sitä ennen eläkkeeseen oikeutettuna.

2. muulle vakuutetulle hänen saavuttaessaan avustuksen päättymisiän tai tullessaan sitä ennen pysyvästi työkyvyttömäksi, tai silloin kun jäsen, joka on hänen puolisonsa, saa 1) kohdan mukaisesti eroavus­tuksen.

3. mikäli vakuutuksenottajalla on ollut ennen 1.1.2011 VR Vakuutuskassa Turvan myöntämiä 58 vuoden päättymisikään otettuja vakuutuksia, hänellä on niiden osalta oikeus eroavustukseen 58-vuotiaana.

4. mikäli vakuutuksenottajalla on ollut ennen 1.1.2011 Rautatieläisten Vakuutuskassan myöntämiä eri päättymisikään otettuja vakuutuksia, hänellä on halutessaan mahdollisuus nostaa niiden osalta eroavustus silloin kun nuorimpaan ikään päättynyt vakuutus erääntyy maksettavaksi.

Jos henkilö jää eläkkeelle ennen vakuutuksen päättymisikää, voi hän hakemuksesta jatkaa muuna vakuutettuna päättymisikään asti. Myös puoliso voi hakemuksesta jatkaa ulkojäsenenä vakuutuksen päätty­misikään varsinaisen jäsenen erotessa 12 §:n mukaisesti.

13 §

Eroavustus on päättymisiässä vakuutuksen täysi määrä, ja ennen päättymisikää suoritettaessa niiden takaisinostoarvoa vastaava määrä.

Vakuutuksenottajalle sattuneen työtapaturman tai ammattitaudin johdosta pysyvästi työkyvyttömäksi tulleelle suoritetaan eroavustus kaikkien vakuutusten osalta täysimääräisenä.

 

14 §

Vakuutuskassa on vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos jäsen itse on tarkoituksellisesti aiheuttanut hautausavustukseen oikeuttavan tapahtuman, ei avustusta suoriteta, mikäli jäsenyys on kestänyt alle kolme vuotta.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Jos vakuutetun kuolema on aiheutunut siitä, että hän on ottanut osaa sotaan tai aseelliseen selkkaukseen tai palvellut Yhdistyneiden Kansakuntien tai vastaavien rauhanturvaamistehtävissä, tai vakuutettu on kuollut ihmisiä joukoittain tuhonneen tai vahingoittaneen ydinreaktioon perustuvan aseen tai laitteen äkillisestä vaikutuksesta, suoritetaan hautausavustuksena summa, jonka hallitus määrää. Tämän avustuksen suorittamiseksi peritään hallituksen määräämä ylimääräinen maksu, joka on yhtä suuri kaikille vakuutuksenottajille.

15 §

Etuutta on haettava kirjallisesti oikeuden menettämisen uhalla kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Maksettavaksi erääntyneille etuuksille ei makseta korkoa.

Hakijan on annettava kassalle tiedot, jotka ovat tarpeen kassan vastuun arvioimiseksi. Hallituksella on kuitenkin oikeus myöntää etuus joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

16 §

Etuuden suorituksen viivästyessä kassan on maksettava korvaus viivästysajalta korotettuna. Viivästysaika alkaa, kun kolme kuukautta on kulunut sen kalenterikuukauden päättymisestä, jolloin hakemus on jätetty kassalle ja oikeus etuuteen syntynyt. Korotus lasketaan viiväs­tysajan jokaiselta päi­vältä, ja sen suuruus määräytyy korkolain määräysten mukaisesti.

17 §

Ellei hautaus- tai eroavustusta ole haettu viimeistään 1 vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt, on oikeus tähän avustukseen menetetty, eikä sille makseta korkoa.

 

 


 

 

4. Luku - Vakuutusmaksut ja vastuuvelka

18 §

Vakuutuksenottajan on suoritettava vuosittain etukäteen kassalle vakuutusmaksua, joka lasketaan Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen. Vakuutusmaksua on maksettava vakuutukselle sovittuun päättymisikään asti tai siihen asti, kun vakuutus on sitä ennen 10 §:n tai 12 §:n mukaisesti erääntynyt maksettavaksi. VR Vakuutuskassa Turvan myöntämistä jatkoajan hautausvakuutuksista peritään vakuutusmaksua siihen saakka kun se erääntyy maksettavaksi 10 §:n mukaisesti.

19 §

Vuotuinen vakuutusmaksu määrätään vakuutuksen suuruuden sekä vakuutuksen alkamis- ja päättymisiän mukaan. Vakuutuksen alkamisikä on vakuutuksenottajan täyttämä ikä edellisenä syntymäpäivänä vakuutusta otettaessa. Päättymisikä on se ikä, jonka täytettyään (50, 55, 60 tai 65) vakuutuksenottaja saa eroavustuksensa.

20 §

Vakuutusmaksu peritään jäseniltä palkanmaksun yhteydessä kuu­kausittain vuosimaksun kahdestoistaosana. Myös puolison vakuutusmak­su peritään samalla tavoin. Jos jäsenmaksua ei voida periä palkasta, on jäsenen huolehdittava jäsenmaksun suorittamisesta pankin kautta.

Muissa kuin 20 pykälässä mainituissa tapauksissa vakuutus­maksu on suoritettava etukäteen.

Kassan hallituksella on oikeus päättää jäsenmaksujen perintätavasta.

21 §

Jos vakuutuksenottajalla on maksamattomia vakuutusmaksuja, vähennetään se mahdollisine korkoineen suoritettavasta avustuksesta.

22 §

Näiden sääntöjen mukaisista sitoumuksista aiheutuva vastuu kirjataan vastuuvelaksi. Sen muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu, jotka lasketaan Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen. Vakuutusmaksuvastuu vastaa voimassa olevista hautaus- ja eroavustuksista kassalle tulevaisuudessa aiheutuvan vastuun pääoma-arvoa vähennettynä sitä vastaavien tulevien vakuutusmaksujen pääoma-arvoilla.

Vakuutusmaksuvastuuseen sisältyy myös sääntöjen 52 §:ssä mainittujen myönnettyjen tarkistuskorotusten tulevan vastuun pääoma-arvo vähennettynä niitä vastaavien 53 §:n tarkoittamien tulevien vakuutusmaksujen tarkastuslisien pääoma-arvolla. Korvausvastuu vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta olevia korvausmääriä.

23 §

Vastuuvelkaperusteet on tarkistettava joka toinen vuosi. Tätä tarkoitusta varten kassalla tulee olla vakuutusmatemaatikon kelpoisuusvaatimukset täyttävä matemaatikko.

24 §

Jos vakuutustekninen tutkimus osoittaa, että vakuutusmaksut ovat riittämättömät vakuutussitoumuksista aiheutuvan vastuun peittämiseen, on maksuja korotettava tai avustuksia alennettava. Jos laskuperusteiden muutos aiheuttaa lisäyksen vastuuvelkaan, voidaan mainittu lisäys siirtää vastuuvelkaan vähitellen Finanssivalvonnan hyväksymän suunnitelman mukaan.

 

 


 

5. Luku - Kassan rahastot

25 §

Kassan omat rahastot ovat vararahasto ja käyttörahasto.

26 §

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden maksutulon keskimäärä, voidaan sen kartuttaminen keskeyttää.

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä, mitä ei ole siirretty muihin rahastoihin. Käyttörahaston varoja saadaan käyttää tilinpäätöksen osoittaman tappion peittämiseen sekä hallituksen harkinnan mukaan ylimääräisten etuuksien suorittamiseen kaikkien vakuutuksenottajien edut tasapuolisesti huomioon ottaen Finanssivalvonnan luvalla.

Vararahastoa saadaan alentaa kassakokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseen. Jolleivät vara- ja käyttörahaston varat riitä tappion peittämiseen, voidaan puuttuva määrä, lisättynä enintään 20 prosentilla kattaa perimällä se niiltä, jotka toimintavuoden aikana ovat olleet velvollisia suorittamaan vakuutusmaksuja. Lisämaksu on suoraan verrannollinen kunkin vakuutuksenottajan päättyneen toimintavuoden ajalta suoritettavaan vakuutusmaksuun ja enintään 50 sadalta siitä. Kun tehdään päätös lisämaksusta, on määrättävä samalla, milloin ja kuinka suurissa erissä se on suoritettava. Suoritusaika ei saa olla kahta vuotta pitempi tilinpäätöksen vahvistamisesta lukien. Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää.

 

(Takaisin ylös) 


 

6. Luku - Kassan hallinto

 

27 §

Kassan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä sekä kolme varajäsentä, jotka valitaan kassankokouksessa. Kaikkien toimikausi on kolme vuotta ja varsinaisista jäsenistä eroaa vuosittain kaksi. Jäsenen toimikausi alkaa välittömästi valinnan suorittaneen kassankokouksen jälkeen. Hallituksen jäsenen on erottava siinä kassankokouksessa, jolloin hän on täyttänyt 65 vuotta.
Tämän sääntömuutoksen siirtymäaikana 2014-2016 hallituksen varsinaisten jäsenten määrä pienenee yhdeksästä jäsenestä kuuteen jäseneen, siten että vuosittain kolmen erovuorossa olevan tilalle valitaan kaksi jäsentä.

28§

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

29§

Hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja ja sen laatija allekirjoittavat, ja joka on tarkastettava viimeistään seuraavassa kokouksessa.

30 §

Vakuutuskassan nimen kirjoittaa yhdessä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kassanjohtajan kanssa. Maksumääräykset allekirjoittaa kassanjohtaja, jollei hallitus muuta määrää.

31 §

Vakuutuskassan hallituksen tehtävänä on hoitaa kassan asiat, edustaa sitä ja käyttää sen puhevaltaa. Tätä varten hallituksen tulee mm.:

1. valita kassanjohtaja, joka hoitaa vakuutuskassalaissa toimitus­johtajalle säädetyt tehtävät, sekä kassan toimihenkilöt ja määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista.

2. valita vakuutusmatemaatikko 3. antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toimin­nan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset. 4. huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. 5. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 32 pykälässä mai­nittu­jen lainojen ottamisesta. 6. päättää etuuksista 9 §:n määräysten mukaisesti sekä hyväksyy niiden maksamisen. 7. pitää vakuutuksenottajista luetteloa kassan toimintaan nähden tar­peellisine tietoineen ja huolehtia rekisteri-ilmoitusten teosta viipymät­tä. 8. valmistella kassankokouksessa käsiteltävät asiat. 9. toimittaa kuukauden kuluessa kassankokouksesta Finanssivalvonnalle vakuutuskassalain 97 §:n 1 momentissa mainitut asiakirjat.

10. antaa tilintarkastajille hallituksen ja kassanjohtajan allekir­joittama tilinpäätös ja kertomus kassan toiminnasta viimeistään kuukautta ennen sitä kassankokousta, jossa tilinpäätös on esitettä­vä vahvistettavaksi.

32 §

Hallituksella on oikeus ottaa tilapäisiä lainoja ilman Finanssivalvonnan lupaa yhteismäärältään enintään yksi kym­menesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin.

33 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sel­laisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Kassanjohtaja ei voi olla hallituksen jäsen, mutta hänellä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa.

34 §

Kassan varat on sijoitettava turvaavasti huomioon ottaen, että kassalla on juokseviin menoihin riittävästi likvidejä varoja ja että sijoitusten keskimääräinen tuotto on suurempi kuin kassalle vahvistettu laskuperustekorko. Vastuuvelan katteena olevat varat on siten luetteloitava, sijoitettava ja säilytettävä, kuten vakuutuskassalain 83 §:ssä edellytetään.

 

 


 

7. Luku - Piirikokous

35 §

Hallitus jakaa kassan jäsenet piireihin, joita hoitaa piirin jäsenten tai hallituksen määräämä piiriasiamies. Piiriasiamies kutsuu piirinsä jäsenet kokoukseen tarpeen mukaan, tai kun vähintään 5 prosenttia jäsenistä sitä vaatii. Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Piirikokouksessa on valittava puheenjohtaja, joka yhdessä kahden kokouksen valitseman, saapuvilla olevan jäsenen kanssa tarkastaa kokouksen pöytäkirjan. Tarkastettu pöytäkirja on heti lähetettävä kassan hallitukselle.

36 §

Piirin vuosikokous pidetään helmikuussa. Kokouksesta on ilmoi­tettava vähintään 10 päivää ennen kokousta piirin alueen julkisiin paikkoihin kiinnitetyllä kokousilmoituksella.

37 §

Piirikokouksen tehtävänä on:

1. valita kokouksen virkailijat

2. käsitellä hallituksen antamat piirin asioiden hoitoa koskevat ohjeet

3. valita piiriasiamies ja hänen varamiehensä kuluvalle vuodelle

4. valita piirin jäsenten edustajat kassankokoukseen. Edustajien valtuutus kestää piirin seuraavaan vuosikokoukseen.

5. käsitellä hallituksen lähettämät alustukset, kirjelmät, tiedonan­not ja jäsenten esittämät ehdotukset.

 

 


 

8. Luku - Kassankokous

38§

Jäsenet käyttävät vakuutuskassan kassankokouksissa päättämisvaltaansa kassan asioissa piirikokouksissa valitsemiensa edustajien välityksellä. Edustajistoon tulee kuulua vähintään kymmenen edustajaa.

Kukin piiri on oikeutettu lähettämään kassankokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa jäsenen 100 lukua kohti edellisen vuodenvaihteen jäsenmäärän perusteella. Kullakin edustajalla on kokouksessa yksi ääni. Edustaja ei voi valtuuttaa ketään toista käyttämään äänivaltaansa kokouksessa.

Ellei piirikokousta ole voitu pitää osanottajien puutteessa, on piiriasiamies oikeutettu edustamaan piiriään kassankokouksessa. Tätä varten hänen tulee ennen kokouksen alkua jättää hallitukselle kahden piiriin kuuluvan kassan jäsenen allekirjoittama todistus siitä, ettei piirin kokousta ole voitu pitää.

Kassankokous pidetään Helsingissä, Espoossa, Kouvolassa, Riihimäellä, Tampereella, Turussa tai Vantaalla, ja se on pidettävä viimeistään huhtikuussa.

39 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava edustajille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta kokouspäivää mukaan luke­matta. Kokouskutsu edustajille ja piiriasiamiehille toimitetaan kirjallisena. Muut kassan asioita koskevat tiedoksiannot toimitetaan piiriasiamiesten välityksellä. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

40 §

Hallitus on velvollinen kutsumaan kassan jäsenet ylimääräiseen kassankokoukseen, jos vähintään 1/10 osa edustajista sitä vaatii, tai se on vakuutuskassalain 45 §:n mukaisesti pidettävä. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa vaatimuksen esittämi­sestä.

41 §

Päätökset kassankokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jollei laista muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni.

Asiasta, jossa ei ole noudatettu tätä lakia taikka vakuutuskassan sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia määräyksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden jäsenten tai osakkaiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos päättämisvalta kassankokouksessa on valituilla edustajilla, on kassankokous kuitenkin laillinen kutsusta riippumatta, jos kaikki edustajat ovat saapuvilla. Jos asia lain tai kassan sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Kassankokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään saapuvilla olleet edustajat, tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä toimitetut äänestykset. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään kahden, kokouksessa läsnä olleen, pöytäkirjantarkastajaksi valitun edustajan allekirjoitettava.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään 2/3 kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

42 §

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii 20 päivää ennen 39 §:n mukaisesti tapahtuvaa kokouskutsun lähettämistä.

43 §

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa päätöksen tekemiseen tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä eikä tilintarkastajien valitsemiseen, joiden tehtävänä on hallinnon ja tilien tarkastaminen hänen toimikaudeltaan.

44 §

Kassankokouksessa on:

1. valittava kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri

2. valittava kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa

3. esitettävä tilinpäätös edelliseltä toimintavuodelta sekä tilintarkastuskertomus.

4. päätettävä tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta

5. päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen yli- tai alijäämä antaa aihetta

6. päätettävä vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

7. valittava kaksi tilintarkastajaa ja tarvittavat varatilintarkastajat

8. määrättävä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot sekä piiriasiamiesten palkkiot

9. toimitettava hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaali siten, kuin 27 §:ssä on määrätty

10.käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

 


 

9. Luku - Tilintarkastus

45 §

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

46 §

Pykälä kumottu 1.1.2018 alkaen

 

 


 

 

10. Luku - Tilinpäätös

47 §

Kassan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen.

48 §

Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset on pidettävä vähintään viikon ajan ennen kassankokousta kassan toimis­tossa jäsenten nähtävänä. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokous­kutsussa.

 

 


 

11. Luku - Kassan asettaminen selvitystilaan ja purkaminen

49 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:

Kassankokous voi sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, päättää kassan purkamisesta.

50 §

Kassankokouksen päätös kassan asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta on tehtävä 41 §:n 1 momentin mukaisesti, jos kassa on purettava 49 §:n 1 momentin nojalla. Muussa tapauksessa päätös on tehtävä 41 §:n 3 momentin mukaisesti.

51 §

Jos kassalle jää varoja, kun purkaminen on loppuun saatettu, jaetaan ne niille, jotka suoritustilan alkaessa olivat kassan vakuutuksenottajia heidän vastuuvelkaosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Indeksikorotusrahaston varat jaetaan kuitenkin kolmen viimeisen vuoden aikana maksettujen indeksikorotusmaksujen suhteessa.

 

 


 

12. Luku - Erinäisiä säädöksiä

52 §

Kassan myöntämät etuudet pyritään suojaamaan rahan arvon heikkenemiseltä. Kunakin kalenterivuonna myönnetty etuuden arvo kiinnitetään kyseisen vuoden kuluttajan hintaindeksin syyskuun pistelukuun. Jokainen uusi vakuutus kuuluu tarkistusmenettelyn piiriin vakuutuksen ottamista seuraavan vuoden alusta lukien.

53 §

Tarkistus suoritetaan siten, että kunkin vuoden päättyessä voimassa olevat vakuutukset tarkistetaan korottamalla ne seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä lähtien yhtä monella täydellä prosentilla, kuin indeksin kulumassa olevan vuoden syyskuun arvo on kohonnut edellisen vuoden syyskuun arvosta. Avustuksen tai sen sijasta maksettavan takaisinostoarvon korotus on sen määräinen, mikä oli voimassa avustukseen oikeuttavan tapahtuman sattuessa, ja 8 §:ssä tarkoitetun vapaakirjan korotus sen määräinen, mikä oli voimassa vakuutuksenottajan erotessa kassasta

54 §

Vakuutusten reaaliarvon säilyminen rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla ja muilla tuotoilla sekä vakuutusmaksuissa perittävillä tarkistuskorotuksilla. Vakuutusmaksuihin sisältyvä tarkistuskorotus lasketaan siten, että kunakin vuonna veloitetut vakuutusmaksut korotetaan seuraavan vuoden alusta lähtien samalla prosentilla kuin vakuutukset, jos ei 55 §:n rajoituksista muuta johdu. Vakuutusmaksun tarkistuslisä on korotetun maksun ja vakuutusmaksun perusmäärän erotus.

55 §

Kassan hallituksen tulee vuosittain päättää seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä tehtävä tarkistuksen suuruus 53 §:n mukaises­ti. Jos samassa yhteydessä tehtävä laskelma osoittaa, että vakuutus­maksujen tarkistuslisinä kertyvät varat yhdessä käyttörahaston kanssa eivät riitä täyteen tarkistuskorotukseen, on avustuksiin sovellettavaa tarkistuskorotus­prosenttia tarvittavassa määrin alennettava. Elleivät varat laskel­man mukaan riitä avustusten maksamiseen edelliselle vuodelle pääte­tyn tarkistuskoro­tuksen mukaisena, on vakuutusmaksuihin sovelletta­vaa tarkistuskorotusprosenttia tarvittavassa määrin korotettava.

56 §

Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää ratkai­susuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

 

(Takaisin ylös)